Cafe Birgitta ja viimeisten päivien kiireitä

Suomen loman viimeiset päivät juokseentuivat tiheässä tapaamistahdissa. Äidilläni on tapana sanoa, että kaikki aika menee mikä on ja lopussa tulee kiire. Kenties hieman negatiivisena kalskahtava sanonta, mutta sisältynee geeniperimääni tai se on imeytynyt anatomiaani perheuskomuksena, sillä tämä tuntuu olevan todellisuuteni - joka ikinen kerta. Onneksi 5 viikon lomaamme sisältyi paljon rentouttavia hetkiä, merkityksellisyyttä ja löhöilyäkin, mutta loppumetreillä iskee aina paniikki. Silloin lasketaan tekemättömiä asioita ja tapaamattomia ihmisiä. Sovitaan minuuttiaikatauluja ja kirmataan niiden perässä kello tikittäen.

Strategioita on muutama. Tarkka suunnitelmallisuus, looginen maantieteellinen järjestäytyminen ja renkaat alla. Toinen vaihtoehto: Ilmoitan olevani tietyllä terassilla tavattavissa ja kaikki paikalle kykenevät ovat tervetulleita! Lopullinen kokoonpano on kiva ylläri. Monta muutakin keinoa on kokeiltu, mutta täytyy sanoa, että tämä on hulppean toimiva!

Terassivaihtoehdoksi Cafe Birgitta oli aurinkoisena päivänä viehättävä vaihtoehto. Kauniit raamit merellisissä maisemissa, vetoava arkkitehtuuri, ystävällinen palvelu, runsaasti tilaa ja rento meiniki. Hyvät viinit ja vieläkin paremmat jälkkärit...

Birgitan urbaani kesäkahvila avattiin nelisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun me muutimme Kanadaan. Kesä toisensa jälkeen se on kehittynyt ja parantunut entisestään. Näinhän tapahtuu myös hyvälle viinille ja tärkeille ystävyyssuhteille:)



Koska Suomen kesä on tunnetusti lyhyt ja toivon mukaan myös vähäsateinen on sitä juhlittava tällaisten paikkojen voimin. Suomalaisen haasteellisen ilmastosta huolimatta on tarjolla onneksi myös monia suloisia paikkoja tämän vuodenajan ylistämiseen. Me suomalaisethan olemme positiivista kansaa kaikesta huolimatta!